Tonttimme reunassa kasvaa vanhoja terijoensalavia, yhtä vanhoja kuin talomme. Kuuleman mukaan nämä yksilöt on jopa tuotu juuri sieltä rajan takaa Terijoelta. Niiden valtavan lehdistön alle muodostuu ihana varjoinen paikka.
Salavien takana on oja, jossa virtaa vielä näin alkukesästä runsaasti vettä. Tonttia rajaamaan ja estämään lasten pääsyn ojalle tein silloin ihan alkuvuosina matalan kiviaidan salavien juurelle. Salavissa riittää hyviä kiipeilypaikkoja pojille.
Alla kasvaa kevätkaihonkukkia, valkovuokkoja, kotkansiipisaniaista, kieloja, tarjakalliokieloja, imikkää ja kuunliljoja. Istuinpaikkana toimii vanha tammenrunko.
Ja keskimmäisessä salavassa asustelee harakkapariskunta valtavassa risupesässään. Liekö sama pariskunta asunut siellä koko ajan, kun myökin on täällä asuttu. Vai olisiko jälkeläisiä? Ei ole ihan hallussa tuo harakoiden elinikä. Ainakin pesänrakennusmateriaalia salavissa riittää! Keväisin saa useamman kottikärryllisen risuja puiden alta haravoida.
- Tiina -
Ihan kuin joku trooppinen metsä :).
VastaaPoistaTekis mieli lähteä sinne käppäilemään.
Satumetsä :) Tuonne on varmaan ihana paeta helteisenä päivänä kuumuutta pakoon.
VastaaPoistaViimein ja vihdoin ja monen,monen yrittämisen jälkeen pääsin tänne blogiisi ja kirjauduin lukijaksi!Jotaki häikkää on ollut jossakin...kahteen blogiin en jostaki kumman syystä oo päässy millään,mutta NYT se onnistui,jee :)!
VastaaPoistaIhana blogi sulla,nyt tuun usiammin kyläilylle :)
Aurinkoa päivääsi :)
Tervetuloa vaan! Jotain ihme häikkää on tosiaan ollu liikkeellä, kun en itsekään kaikkiin blogeihin pääse kirjautumaan ja oma lukijapalkki on aina välillä useamman päivän kadoksissa ainakin omalla koneella. Ja kun ei ymmärrä niin ei ymmärrä!
Poista